Museo Jeu de Paume: valokuvaus ja kuva, videotaide, kokeellinen elokuva

Museo Jeu de Paume: valokuvaus ja kuva, videotaide, kokeellinen elokuva

Jeu de Paume -museo – Alkuperä: paikka urheilulle omistettu
Jeu de Paumen museo on nykyään rakennus, jossa toimii Kansallinen Jeu de Paumen galleria. Se rakennettiin alun perin urheilupaikaksi (”jeu de paume”, tenniksen edeltäjä). Vuonna 1861 Napoleon III antoi luvan sen rakentamiseen Tuileries-puutarhaan ja määräsi, että sen arkkitehtuurin tuli olla samanlainen kuin Orangerie-museon. Jeu de Paumen kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1862.

Huomionarvoista: historiallinen vala, joka tunnetaan nimellä ”Jeu de Paume”, eli 20. kesäkuuta 1789 tehty liittovala, jonka 578 säädyn, papiston ja aateliston edustajaa ottivat (käytännössä paikalla oli vain 300 henkeä), vannottiin Versailles’n linnaan kuuluneessa Jeu de Paumen salissa. Sitä pidetään Ranskan vallankumouksen lähtölaukauksena.
Jeu de Paumen museo ja sen eri käyttötarkoitukset historian saatossa

Ensimmäisen maailmansodan aikana Jeu de Paumen sali toimi säännöstelytukkujen jakelupisteenä. Siellä järjestettiin kuitenkin ajoittain joitakin näyttelyitä. 23. joulukuuta 1932 siitä tuli nykyajan ulkomaalaisten koulukuntien maalausmuseo. Kymmenen vuotta suljettuna olleet kokoelmat saatiin vihdoin esille: töitä Modiglianilta, Van Dongenilta, Picassolta, Grisiltä, Chagallilta, Zadkinelta… Museo saavutti silloin kansainvälistä mainetta.
Toisen maailmansodan aikana natsien ryöstämiä teoksia varastoitiin siellä runsaasti, ja Göring tuli tekemään valintansa. Vapautuksen jälkeen vuonna 1946 Jeu de Paumessa perustettiin palautuskomissio, joka hyödynsi Rose Vallandin keräämiä asiakirjoja.
Vuosina 1947–1986 (siihen asti, kunnes Orsayn museo avattiin) nykyajan ulkomaalaisten koulukuntien museo yhdistettiin Luxemburgin museon kokoelmien kanssa muodostaen Ranskan nykytaiteen museon. Impressionistien museo siirtyi silloin Jeu de Paumeen. Vuonna 1986 impressionistiset teokset siirrettiin Orsayn museoon. Jeu de Paume sulki ovensa, ja vuonna 1987 kulttuuriministeriön aloitteesta päätettiin, että museo omistettaisiin nykytaiteelle.
Museon viimeinen määränpää

Taidehallinto Jeu de Paume avattiin 17. kesäkuuta 1991. Koska sillä ei ole pysyvää kokoelmaa, se esittelee ainoastaan ajallisesti rajoitettuja näyttelyitä, jotka keskittyvät 1900-luvun jälkipuoliskon taiteeseen.
Vuonna 2004 ministeriön päätöksellä Jeu de Paumesta tuli museo, joka on omistettu valokuvaukselle ja kuvalle, videotaiteelle, kokeelliselle elokuvalle sekä dokumenttielokuvalle. Reitti on varsin mutkikas!