Tuntemattoman sotilaan hauta Pariisin Riemukaaren alla

Tuntemattoman sotilaan hautaa alettiin suunnitella jo ensimmäisen maailmansodan alkupuolella. Tuolloin syntyi lukuisia hankkeita sodassa kaatuneiden muistamiseksi. Näin esimerkiksi muistolaatat ja kunniakirjat yleistyivät. Lakiin kirjattiin 2. heinäkuuta 1915 asti ”kuollut Ranskalle” -maininta. Jo marraskuussa 1916 François Simon oli ensimmäinen, joka ehdotti ajatusta ”avata Panthéonin ovet yhden taistelussa kunniakkaasti kaatuneen tuntemattoman sotilaan hautapaikaksi”. Tämä ajatus kuitenkin toteutui vasta sodan päätyttyä. 12. syyskuuta 1919 kansalliskokous hyväksyi lopulta ehdotuksen haudata ”yksi sodan unohdetuista” Panthéoniin, mikä herätti polemiikkia, jonka taustalla oli poliittisia jännitteitä. Lopulta 8. marraskuuta 1920 kansalliskokous päätyi kuitenkin ehdottamaan Triumfikaarta hautapaikaksi, sillä se oli sotaveteraanijärjestöjen mieleen.
Tuntemattoman sotilaan valinta kahdeksan tuntemattoman joukosta 10. marraskuuta 1920 sotilas (Auguste Thin) valitsi satunnaisesti yhden kahdeksasta tunnistamattomasta ruumiista Verdunin linnakkeessa järjestetyssä seremoniassa. Siitä lähtien historioitsijat ja historian harrastajat ovat yrittäneet turhaan selvittää sotilaan henkilöllisyyttä, joka oli jopa viranomaisille tuntematon.
Ne seitsemän muuta tunnistamatonta ruumista, jotka eivät valikoituneet 10. marraskuuta 1920 järjestetyssä seremoniassa, on haudattu Verdunin lähellä sijaitsevalle Faubourg Pavén sotilashautausmaalle ”Seitsemän tuntemattoman neliöön”.
Tuntemattoman sotilaan siirto Verdunista Pariisiin Tuntemattoman sotilaan arkkua kuljetettiin sotilaseskortissa Verdunista Pariisiin. Se saapui junalla, ja tasavallan presidentti Alexandre Millerand piti puheen Panthéonissa. Arkku valvottiin yön yli Place Denfert-Rochereaussa, ja seuraavana päivänä 11. marraskuuta 1920 se saapui juhlallisesti Triumfikaaren alle, sijoitettuna 155 mm:n kanuunan lavetille. Arkku asetettiin Triumfikaaren yhteen saliin, joka oli muutettu valvotuksi kappeliksi. Nykyiseen hautapaikkaan arkku laskettiin 28. tammikuuta 1921.
Tuntemattoman sotilaan hautaus Triumfikaaren alle 28. tammikuuta 1921 Sata vuotta sitten, 28. tammikuuta 1921, yhden tunnistamattoman sotilaan jäännökset haudattiin Triumfikaaren keskelle. Tilaisuudessa olivat läsnä siviili- ja sotilasviranomaiset, mukaan lukien ensimmäisessä maailmansodassa ansioituneet sotamarsalkat (Foch, Joffre ja Pétain). Paikalla olivat myös Belgian ulkoministeri Henri Jaspar, Britannian pääministeri David Lloyd George sekä Portugalin edustaja. Kello 8.30 joukkojen sotilaskunnia osoitettiin. Sotaministeri Louis Barthou kumartui arkkua kohtaan ja julisti: »Ranskan hartaassa ja yksimielisessä kiitollisuudessa tervehdin tuntematonta sotilasta, joka kuoli sen puolesta.«
Muistotulen liekki ensimmäisen maailmansodan uhrien kunniaksi Kaksi vuotta myöhemmin sotaministeri André Maginot kannatti ajatusta pystyttää ”muistotuli”, joka sytytettiin ensimmäisen kerran 11. marraskuuta 1923 (päivänä, jolloin ensimmäisen maailmansodan aselepo allekirjoitettiin). Siitä lähtien tämä tuli on palanut tauotta. Se sytytetään joka päivä kello 18.30 tarkasti sotaveteraanijärjestöjen ja sodan uhrien edustajien toimesta.
Muistotulen ylläpitoseremonia on julkinen ja se järjestetään joka ilta väkijoukossa. Kuka tahansa ohikulkija voi osallistua tilaisuuteen aidoilta, turvallisuustoimenpiteiden rajoissa, jotka kansallisen poliisin ja sotilasviranomaisten toimesta voidaan asettaa.
Miten päästä lähelle Tuntemattoman sotilaan hautaa Tuntemattoman sotilaan hautaa pääsee katsomaan läheltä kävelemällä Triumfikaaren kaarien ali Charles-de-Gaullen aukiolta (Champs-Élysées-puoleinen sisäänkäynti sekä toinen vastakkaisella puolella aukiota), aivan kuin käymässä Triumfikaaressa.

Tuntemattoman sotilaan haudassa lukee: »Täällä lepää ranskalainen sotilas, joka kuoli isänmaansa puolesta«.