Pyhän Gervasiuksen kirkko, jota historian merkkihenkilöt ovat käyneet vuodesta 1616 lähtien

Pyhän Gervais’n kirkko, Pyhän Gervais’n aukio

(Metroasema Hôtel de Ville) (puh. 01 48 87 32 02, avoinna 5.30–21.00 sekä torstaista perjantaihin läpi yön jumalanpalveluksia varten)

Yksi lehmus vihertää Pyhän Gervais’n aukiolla. Vuonna 1912 uudelleenistutettu puu muistuttaa perinnettä, jonka mukaan tuomarit antoivat oikeutta lehmuksen alla. Tästä tavasta on jäänteitä alueella: vuosina 1732 rakennettujen talojen numeroiden 2–14 parvekkeet, erityisesti numero 14, on koristeltu lehmuksen muotoisilla rautakoristeilla. Kirkko on rakennettu 500-luvulla pyhien marttyyrien, Pyhien Gervais’n ja Protais’n pyhäkköön, jonka Milanosta tuodut reliikit ovat siellä. Nykyinen kirkkorakennus on peräisin 1500- ja 1600-luvuilta. Heinäkuussa 1616 Ludvig XIII laski ensimmäisen kiven julkisivulle, jossa on kolme antiikin pylväsjärjestelmää: doorilainen, joonialainen ja ylimmällä tasolla korinttilainen. Marie de Rabutin-Chantal, markiisitar de Sévigné, meni täällä naimisiin vuonna 1644.

Lukuisia merkkihenkilöitä, kuten Scarron ja Philippe de Champaigne, on haudattu kirkkoon. Vuonna 1974 alkuperäiseen tyyliin uudelleenrakennetut urut kuuluivat kuuluisalle Couperin-muusikkosuvulle 1600-luvulta. Ranskan vallankumouksen aikana haudat häpäistiin, veistokset tuhottiin ja kirkko muutettiin Nuorison temppeliksi. 1800-luvulla Pariisin kaupunki korjautti kappelit, tilasi veistoksia ja restauroi lasimaalaukset. Vuonna 1918 saksalainen tykinkuula surmasi yli sata ihmistä aiheuttaessaan osan holvista luhistumisen. Vuodesta 1975 lähtien kirkkoa ovat palvelleet Jerusalemin luostariyhteisön munkit ja nunnat, jotka pitävät jumalanpalveluksia joka päivä klo 7.00, 12.30 ja 18.00 sekä joka sunnuntai klo 11.00.