Parvis Notre-Dame, eli paavi Johannes Paavali II:n aukio

Parvis Notre-Dame, eli paavi Johannes Paavali II:n aukio

Notre-Dame-kirkonaukio – Jean-Paul-II:n aukio on Pariisissa sijaitseva aukio, joka sijaitsee vastapäätä Notre-Dame-katedraalia sen kirkon edessä. Se nimettiin paavi ja pyhimys Jean-Paul II:n kunniaksi vuonna 2006. Aukio sijaitsee Cité-saarella ja ulottuu katedraalin edessä olevan alueen yli. Siellä on myös arkeologinen krypta sekä useita patsaita, muun muassa Kaarle Suuren (Kaarle Suuri ja hänen soturinsa) patsas.

Aukio sai nykyisen muotonsa vuosien 1860 ja 1870 välisenä aikana, osana Pariisin uudelleenjärjestelyjä toisen keisarikunnan aikana.

1800-luvulla Saint-Étiennen katedraalin kryptan jäänteet kaivettiin esiin ja täytettiin myöhemmin.

1910-luvun alussa suunnitelma, joka ei toteutunut, olisi halunnut rakentaa ranskalaisen puutarhan kirkon edessä olevalle aukiolle.

11. lokakuuta 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset ilmapommit osuivat Pariisin Notre-Dame-katedraaliin.

3. syyskuuta 2006 lähtien aukion nimi on ollut "Notre-Dame-kirkonaukio – Jean-Paul-II:n aukio" paavi Jean-Paul II:n muistoksi, joka kuoli 2. huhtikuuta 2005. Nimenmuutos toteutettiin Pariisin kaupungin järjestämässä seremoniassa, johon osallistuivat pormestari Bertrand Delanoë, Pariisin arkkipiispa Monseigneur André Vingt-Trois, apostolinen nuntius Monseigneur Fortunato Baldelli sekä pariisilainen papisto. Kunta-asetus, joka tehtiin 13. kesäkuuta 2006, ei kuitenkaan ollut yksimielinen kaupunginvaltuustossa, sillä osa näki siinä loukkauksen maallisuutta kohtaan.

Kesäkuussa 2022 valittiin maisema-arkkitehti Bas Smetsin suunnitelma, joka muun muassa yhdistää katedraalin ympäristöt merkittävällä viherrakentamisella sekä muuttaa pysäköintialueen sisätilaksi, johon sisältyy vierailijoiden vastaanotto- ja palvelutiloja sekä uuden kryptan sisäänkäynti; työt on tarkoitus aloittaa vuosien 2024 ja 2027 välillä.

Katedraalin pääportaalin edessä oli aiemmin paalu, jota käytettiin hirttopaalina. Tämän merkki Parin piispan ylioikeudesta korvattiin vuonna 1767 kaulapannalla, joka hävisi vuonna 1792. Tästä paalusta lähtivät pitkän matkan maanteet Ranskassa. Vuonna 1924 paalun kohdalle asennettiin mitali, joka merkitsi Ranskan maanteiden ”nollapistettä”, vertailukohta, josta mitataan etäisyydet Pariisista muihin kaupunkeihin.